Pedaforum-päivillä käsiteltiin oppimista varsin laajasti. Kiinnostavia teemoja hankeen näkökulmasta olivat sekä oppimisen uudet ajattelumallit että työelämälähtöiset käytänteet. Järjestäjänä toimi tänä vuonna Helsingin yliopisto ja vetäjänä opetus- ja opiskelijapalveluiden kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta. Hän on jo Laureasta tuttu toimittuaan aiemmin Laurean opetuksesta vastaavana vararehtorina.
Pääpuheenvuoron piti oppimismuotoilija Akseli Huhtanen. Hän kertoi oppimisen muutospaineista, kun jatkuva oppiminen koskee yhä suurempaa osaa väestöstä. Tähän tarvitaan alusta, jossa kurssien shoppailu on mahdollista. Toimivien verkkokurssien toteuttaminen edellyttää sekä pedagogiikka, palvelumuotoilua että oppimisen psykologiaa. Monet foorumissa esitellyt hankkeet liikkuivatkin verkko-opetuksen ja opettajan muuttuvan roolin ympärillä. Esimerkiksi yhteisopettajuudella voidaan luoda enemmän ideoita, uudenlaisia oppimistapoja sekä parempaa ja merkityksellisempää opetusta.
Työelämäläheiset käytänteet olivat myös esillä. Jyväskylän yliopisto tutkii työelämälähtöisen oppimisen ekosysteemiä. Tutkimukseen on tullut pyydettyjä ilmiantoja hyvistä käytänteistä sekä opettajilta, opiskelijoilta että työelämältä. Löydettyjä käytänteitä on kolmenlaisia: systematisoituneet toimintamallit, kokeilut sekä kertaluonteiset pilotit. Pääsääntöisenä toteutustapana ovat tiimit ja projektityöt, joissa vastuu toteutuksesta on opiskelijalla. Työelämän käytänteet ja syklit määrittävät toteutusmahdollisuuksia. Kuulostaako tutulta?
Opettajasta tulee valmentaja ja opetussuunnitelman palastelija. Yhteisopettajuus on usein tarpeen. Opettaja on myös asiantuntija, joka tuntee opiskelijan osaamisen. Opettajan uuteen rooliin ei kuitenkaan aina olla tyytyväisiä. Työelämän edustajana toimivan organisaation koko vaikuttaa toteutukseen: Pieni yritys toimii ohjauksellisena tukena. Keskisuuri yritys on kanssatoimijana tiimin kanssa. Suurilla yrityksillä ei useinkaan konkreettista tietoa opiskelijoista, jolloin he kulkevat massana prosessissa. Kaikki osapuolet kokevat kuitenkin hyötyvänsä yhteistyöstä.
Tutka-hanke ei toivottavasti jää pelkäksi pilotiksi, vaan saamme luotua mallin, jossa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten potentiaali on vahvasti mukana. Hanke esittäytyi teemaryhmässä avoimet oppimisen maisemat, jossa muut esitykset koskivat yliopistojen digitaalista oppimista. Se herätti eniten kiinnostusta kauppatieteilijöiden parissa.
Minna Huotilainen kertoi lopuksi aivotutkimuksen tuloksista oppimiselle. Tutkimuksen avulla voidaan näyttää todeksi tapahtuvaa oppimista. Kaikille hyödyllinen tieto on se, että uusia aivosoluja syntyy liikunnan vaikutuksesta. Ja ne jäävät henkiin vaativan oppimisen avulla. Tanssi on siis erityisen kuntouttavaa liikuntaa aivoille. Myös musiikkiharrastus luo lisäkapasiteettia aivoihin. Ihmisaivoille tyypillistä ja luonnollista on toimia ryhmässä.
Ei kun siis kesäksi tanssimaan tiimeissä vaativan musiikin säestyksellä!
